Raitoja kerrakseen

Joulusiivousta tehdessäni löysin varsinaisen ylläripussin kaikkien lankojeni joukosta. Pussissa nimittäin piileskelivät keskeneräiset villasukat. Hetken tuumittuani tulin siihen tulokseen, että sukkia on viimeksi tehty marttakerhossa, mutta milloin, sitä en kyennyt muistamaan. Mitä ilmeisimmin oli kiirettä pitänyt, kun kesken oleva sukka oli jäänyt kesken kantalapun nurjankierroksen puolessa välissä  :D

No vuoden vaiheen jälkeen tuli sekin sukkapari valmiiksi. Lankana on käytetty Novitan Ilona lankaa (kausituote vuodelta ööö joku)

Kaveriksi näille sukille tein toiset raitasukat hieman pidemmällä varrella 7-veljestä langasta. Molemmat sukat on tehty Novitan perusvillasukkien ohjeella. Tosin 2oikein 2nurin joustin jatkuu varren jälkeen puikoilla 2 ja 3. Liki kaikki sukat, joita olen puikoilla kilisytellyt, on tehty tuolla tavalla. Jalkaterän päällä jatkuva joustin takaa sen, että sukka sopii niin vähän kapeampaan kuin leveämpäänkin jalkaan. (mummi muistaakseni kutoi sukkia samalla tavalla).

Harmaissa 7-veljestä sukissa joustin loppuu kärjen nauhakavennukseen ja vaaleissa Ilona sukissa joustin jatkuu loppuun asti.

Ps. jos kaappisi sekä erinäiset lankakätköt pursuavat jo valmiiksi ÄLÄ AVAA LINKKIÄ

?????

Arvaa mitä nämä ovat?

Tein parit tällaiset joululahjaksi ja paketoin ne hykerrellen J Lahjasta muodostui arvoituksellinen joulun pulmapähkinä.

Joulun jälkeen sain pari kummastunutta viestiä :D ”Onko minulla valmiiksi mietittynä jokin erityinen käyttötarkoitus paketista löytyneille pussukoille?” Olihan minulla. Vaikka tekeleet vähän muumimamman kasseilta näyttävätkin, niihin ei kuulu laittaa tavaroita. Ne eivät myöskään ole patalaput tai pannunaluset. Niihin ei jemmata vastaleivottua leipää eikä niitä kanneta kädessä. Niitä voi käyttää sisällä. Ne lämmittävät ja muotoutuvat käyttäjälleen sopiviksi. Ne ovat varpaanlämmittimet eli viralliselta nimeltään Etuperin takaperin tossut. 

Nimi tulee siitä, että ne voi laittaa jalkaan kummin päin vain. Ohjeen löydät täältä. Tossut muodostuvat ainaoikein neuleen ja 2oikein, 2nurin joustinneuleen yhdistelmästä.

Omiin tossuihin käytin 7-veljestälankaa ja nro4 puikkoja. Päälle tulevan sauman kohdalle virkkasin pienet kukkaset koristeeksi. Joululahjatossuihin laitoin puolestaan napit.

Viimeksi mainitsin, että puikot ovat kilisseet vauhdilla. Lienee aika paljastaa, mitä onkaan tullut tehtyä J Etsin jokin aika sitten netistä erilaisia lapasohjeita ja kuinka ollakaan törmäsin ”Rae-lapasiin”. Lapsen selkäpuolella oleva kuvio syntyy langankiertojen avulla (linkistä löydät tarkemman ohjeen rae-kuvion tekoon). Aikas simppeliä sanoisin.

Harmaat lapaset on neulottu nro 3,5 puikoilla, 7-veljestä langalla, Novitan peruslapasen ohjeella. Lilat lapaset on neulottu samaisesta langasta ja samalla perusohjeella, mutta nro 4puikoilla. Hieman niihin tuli kokoeroa… 

Peruslapasten ohjeen mukaan puikolla on 11 silmukkaa, eli kämmenselkä tehdään 22:lla silmukalla. Raekuvio on puolestaan on 4:llä jaollinen. Jotta rae-kuvion saa lapasen kämmenselkään keskelle, tulee kuvio aloittaa puikon toisesta silmukasta ja päättää toisen puikon toiseksi viimeiseen silmukaan (= kuvioon on käytetty 20 silmukaan). Kolmannen puikon ensimmäinen ja neljännen puikon viimeinen silmukka neulotaan oikein.  Miten tää taas kuulostaa hankalammalta kuin oikeasti on!

Harmaata x2

Mikä on harmaa, eksyksissä ja pulisee omiaan? Navigaattori tietysti. Mokoma epeli päätti tehdä kunnon kepposet maanantain kunniaksi. Sitä ihan viattomasti näpyttelee näytölle osoitteen ja klikkaa ”aja”. Ja mitä se vekotin tekee! Väittää että määränpäähän on matkaa 2h 50min, vaikka karttaohjelma edellisenä iltana arvio matkan kestoksi 29 minuuttia. Olen kuullut että unissa voi matkustaa, mutta että sitä voi herätä uudessa osoitteessa, on kyllä jo VÄHÄN liikaa. Pihalta käännyttyäni katsoin näytöllä ollutta karttaa hieman tarkemmin ja tajusin että siinä huristava auto ajelee Tampereella eikä kotimme edessä menevällä hiekkatiellä kuten minä. Just! Vaadittiin 3 uutta osoitteensyöttöä, 2 sammuttamista ja 1 piuhan irti repiminen, ennen kuin vekotin uskoi, että olen tosissani emmekä ole Tampereella. Vielä se kuitenkin yritti kierrättää ylimääräiset lenkit niin meno- kuin paluumatkallakin…

No se varsinainen blogin aihe on myös harmaa, mutta se ei toistaiseksi ole edes hukassa J

Etsin aiemmin netistä kokotaulukkoa pipoille. Mikä on se noin koko eri-ikäisille lapsille ja aikuisten peruskoot... Ja mitä sieltä löytyikään! Mitä ihanin pipo! 

Vähän salapoliisityötä ja sain selville, että ohje ja kaava löytyivät Moda-lehdestä 7/2012 (lisää kuvia piposta löydät kun laitat hakusanaksi "moda pipo"). Ja niin vain kävi, että lehti löytyi kirjastosta ensimmäisellä yrityksellä. Pipoon käytin harmaata trikoota. Hirvittävän lämmin piposta ei tullut ottaen huomioon, että pakkanen keikkuu siinä parin kympin korvilla. Ohjeessa pipon rypytetyllä sivulla keikkuu rusetti, mutta koska en osannut kuvitella itseäni rusetti päässä kuin Minni Hiiri konsanaan, laitoin tilalle pitsinauharuusukkeen. Pitsi nauhaa löytyi kaapista ja samoin yksinäinen helmiäsnappi. Ompeleminen ei oikeasti vaadi kummempia taitoja. Pipossa on vain yksi sivusauma ja sekin rypytetään. Sisäpuolella olevat muotolaskosten saumat puolestaan eivät jää edes näkyviin. Rohkeasti vain kokeilemaan!

PS. Löytyi ne kokotaulukotkin... J

Tauko päättyi...

Vuosi vaihtui ja saatiin sitä lunta viimein tänne eteläänkin! Jo oli aikakin J

Sukkapuikot ovat kilisseet joululomalla ahkerasti. Varpaan lämmittimet odottavat vielä kuvaushetkeä. Mutta jotta blogin joulutauko ei venyisi ja venyisi, löytyy onneksi valmista kuvamateriaalia joulupukin etäpisteen tuotoksista. Blogitauko sinänsä teki ihan hyvää, kun joulukuussa tuli oltua koneessa melko tiiviisti kiinni. Kolmea päivää pitempää taukoa en onnitunut käsitöistä pitämään... Mutta olihan sekin jo jotain J

Siskontytön pakettiin päätyi pikkuinen mekko sekä lapaset ja pipo.

Mekko on toteutettu Ottobren kaavoilla. Olin juuri ennen mekon ompelua ommellut itselleni siilipaidan, joka vilahti blogissa aikaisemmin. Arvaatkaapa oliko haastavaa heittäytyä sen jälkeen tekemään pikkumekkoa kokoa 56! Onneksi kukaan ei keksinyt napata kuvaa itse ompeluvaiheesta, kun kieli keskellä suuta yritin saada tuon ruskean kanttinauhan kiertämään siististi mekon ympäri. Mekko on tehty yhdestä kappaleesta ja sen olkaimet menevät selästä ristiin. Olkaimet laitetaan kiinni painoneppareilla, jotka piilotin sydän koristeiden alle.  

Pipon ja lapasten ohje löytyy Novitan lehdestä Syksy 2013. Pipo ja lapaset on neulottu Ipana-langasta puikoilla nro 4 (puolipatentti). Ihanan pehmeää lankaa J Kiinnittäkää erityisesti huomiota pipon tupsuihin! J Pari vuotta sitten löysin käsityömessuilta sydämenmallisen tupsukehikon. Pieniin tupsuihin tulee käyttää ohutta villalankaa (paksusta ei onnistu). Vähän trimmausta joutuu tupsuille tekemään, kun kehikon irrottaa. Hieman oli tupsuntekotaidot päässeet ruostumaan, kun vasta kuudes yritys onnistui. Mistä lie johtui, että aikaisemmat tupsut levisivät lattialle lankasilppuna. No kannatti kuitenkin sitkeästi yrittää uudelleen ja uudelleen… Aika veikeähän tuosta tuli J

Hyvää Joulua!

Karkkilautanen

Mistä tietää, että joulu lähestyy? Siitä, että jalat ovat kipeät, koska olet lampsinut hehtaarihalleissa, joita kutsutaan kaupoiksi. Löydät paidastasi jauhoja, etkä ole ollenkaan varma onko niitä enemmän sinun päälläsi vai kulhossa. Katsoessasi ympärillesi huomaat, että astioita on enemmän tiskissä kuin kaapissa… ja tietysti tuoksusta. Keittiössä leijailee tusina erilaista tuoksua, etkä ole vaivan varma, mikä tuoksu kuuluu millekin ruualle. Muisti alkaa takkuilla. Laitoitko jo kaikki jauhot vai olitko vasta puolessa välissä? Kuulostaako tutulta? J

Lauantai oli varsinainen tehopäivä…  Keittiössä syntyi yhtä ja toista enkä nyt tarkoita sitä sotkua, jonka sain aikaiseksi.

Kerroslautasella ylimpänä on riisimurokarkkeja. Sulatettujen vaahtokarkkien joukkoon sekoitettiin riisimuroja ja niiden jähmetyttyä riittävästi, massasta tehtiin palloja, jotka uitettiin tummassa suklaassa.

Alhaalla puolestaan on vaahtokarkkeja, jotka on dipattu tummaan suklaaseen ja sen jälkeen pyöritetty kookoshiutaleissa. Koska kaikki eivät pidä roskista (!)  suklaan joukossa, on vieressä myös vaahtokarkkeja, jotka on vain dipattu toisesta päästä suklaaseen. Kyseessä on siis varsinainen hammaslääkärin painajaislautanen J

Kerroslautasesta sen verran, että se on tehty kahdesta vanhasta Arabian lautasesta. Lautasiin on porattu keskelle reikä ja metalliputket on laitettu reikien läpi (näitä myydään ihan varta vasten kerroslautasten tekemistä varten) ja kruunukahva päälle.. TADAA!