Jatketaan tänään eilisen
teemalla. Kesällä tosiaan löysin liikkeen, jossa myytiin tähden- ja sydämenmallisia
avainrenkaita. Samassa paikassa myytiin myös jojoja id-kortteja varten. Siis
niitä hissilipuista tuttuja vempaimia, joissa klipsi kelautuu takaisin. Hinta
ei päätä huimannut, joten tilasin kokeeksi kahdenlaisia. Ennen äitiyslomalle
jäämistä ehdin käydä kuvassa id-korttia varten. Kortinpidikkeen mukana tuli kankainen
nauha, jossa ei ole turvalukkoa, joten sellaisena sitä en voi käyttää.
Tuumailin, että jojoa hyödyntämällä voisin kiinnittää sen joko vaatteessa olevaan
taskuun tai avainnauhaan päivän ajaksi. Jotta mokoma ei häviäisi laukunpohjalle,
päätin tehdä helminauhan laukkuun kiinnittämistä varten (helminauhan saa vaikka laukun sangan ympäri). Helmet, helmivaijeri
ja isompi kiinnityshaka löytyivät jo valmiiksi.
Jäljellä on vielä yksi ongelma
ennen kuin tämän saa käyttöön. Äitiyslomani alkutaipaleella työkaverini soitti ja
kyseli naureskellen, milloin olen tulossa korttia hakemaan. Äänensävystä oli
pääteltävissä, että kortti ei nyt mennyt kuin Strömsössä. 😬 Olin aivan varma,
että silmälasini linssit ovat perinteisen kaavan mukaan hohkaneet vihreinä,
joten olen kuvassa "kurkut" silmillä. No, ne silmälasit taisivat lopulta
olla se ainut kohdallaan oleva asia siinä kortissa. Tehtävänimike on väärä ja pääni
on hädin tuskin mahtunut kuvaan. Kuvan rajaus on niin tiukka, että korvakoruni
hipovat kuvan reunoja. Pidä sitä sitten julkisesti. 😕 (Voikohan siihen ottaa uuden
kuvan kotona, kun kortti pitää kuitenkin uusia...)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti