perjantai 31. lokakuuta 2014

Kuusi kulmaa

Ruotsinkieli ei ikinä ole kuulunut suosikkeihini. Ei, vaikka ruotsinopettaja väitti, että ruotsi on yksinkertainen kieli yksinkertaisille ihmisille. No voi olla, mutta mä olen mitä ilmeisimmin äärimmäisen monimutkainen, koska siinä kielessä ei ole mitään tolkkua. Tai sitten tekstit, joita koulussa piti kahlata läpi, olivat ihan väärää sorttia. 

Taannoin kanavasurffausta harrastaessani päädyin katselemaan Strömssö-ohjelmaa.  Siinä käsityöosiossa tehtiin neuletakki kahdesta kuusikulmiosta! Enhän mä tietenkään siinä pöllämystyneenä ymmärtänyt kirjoittaa ohjetta, edes alustavasti, muistiin. Ohje sentään löytyi myöhemmin ohjelman nettisivuilta, mutta, mutta… ruotsiksi… Koska kutkutus neuletakin saloihin perehtymiseen oli niin valtava, ei auttanut muu kuin yrittää leikkiä suomentajaa. Nyt joku tietysti sanoo, että olisit käyttänyt googlekääntäjää. Joo kokeilin kyllä, mutta viimeistään siinä vaiheessa, kun ohjeen mukaan etäisyys kuusikulmion keskeltä reunalle oli 3kilometriä, totesin että googlekääntäjän pitäisi ehkä harkita alanvaihtoa. Siispä kaivoin esiin vanhan, perinteisen sanakirjan. Tosin käsityösanasto oli siinäkin vähän huteralla pohjalla.  Mutta lopulta sain ohjeen käännettyä ja testasin sen vielä varmuuden vuoksi. Ja TADAA! Tämä sillä ohjeella syntyi. 


Ei mahdu mulle, mutta siskontytölle ehkä J Samalla ohjeella voi tehdä aikuisellekin sopivan neuletakin, täytyy varmaan kokeilla…

tiistai 28. lokakuuta 2014

Tuliaisia

Jälleen kerran päädyn ihmettelemään kuinka nopeasti aika kuluu. Tätielämää on takana jo vuoden verran. Vuoden merkkipaalua kelpaa juhlia J Tuliaisiksi prinsessalle vein paidan ja housut varsinainen lahja oli kaikkea muuta kuin vaatekaapin täydennystä.

Synttärisankarin äiti antoi mukaani edellisellä visiitillä muutamia kankaita. Hetken pyörittelyn jälkeen niistä syntyi tällaisia tuliaisia …



Paidan (ottobre 1/2011) kuvio on mitä sopivin pikkuneidille. Kankaasta ei riittänyt hihoihin, mutta mustat hihat sopivat mielestäni hyvin. Joku kyllä sanoi, että Saipan värit :b Jaa voi olla, mutta Saipan kannattajan tuskin kantavat fanivärejään neitikankaan muodossa J







































Housut (ottobre 4/2011) ovat collegekangasta. Vyötärön resoriin pujotin vielä nauhan, kengännauhan J Kauppareissulla hyllystä löytyi pirtsakat pinkit kengännauhat ja kuka on sanonut, ettei niitä voisi käyttää muuhun kuin kenkiin…

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Kuppi kuumaa

Syksy on saapunut. Ihan vain jos et ole sattunut huomaamaan J No viimeistään nyt, kun kellotkin siirtyivät talviaikaan ja pimeä hiipii aikaisin ikkunan taakse, huomaa että syksy on tullut. Pimenevät illat tarkoittaa kynttilöiden sytyttelyä, uunissa poksuvia puita, villasukkia ja höyryäviä mukeja. Teen kulutus ainakin meillä nousee ennätyslukemiin. Mikäs sen mukavampaa kuin upota sohvalle puikkojen tai kirjan kanssa höyryävä teemuki kädenulottuvilla J

Mummillani on tapana vaihtaa ikkunaverhoja tiuhaan. Kaapissa odotti jokaiseen tilanteeseen omat verhot. Jakkaralla keikkuen ikkunaan laitettiin vuoroin talviverhot, jouluverhot, kevätverhot, kesäverhot, syksyverhot tai muuten vaan vaihtelua verhot. 

Alankohan tulla vanhaksi, koska nyt meilläkin on syysverhot keittiössä :/ Ihan perinteiset syksynlehti hässäkät ne eivät ole, onneksi.




Verhon valkoinen kangas on peräisin pöytäliinasta, mukit ja teepannu on tehty kangaslaatikon kätköistä löytyneistä isommista ja pienemmistä tilkuista. Pöytäliinaa kiersi hento reikäkuvio. Liinan ja ikkunan leveys täsmäsivät riittävän hyvin, joten sain reikäkuvion verhon alareunaan ja sivuille. Yläreunaa ompelin kujan verhotangolle. Mukien ja teepannun muodon hahmottelin ensin paperille. Kangastilkkujen taakse silitin kaksipuolisen liimakankaan (sellaisen, jossa toisella puolella on suojapaperi). Silittämisen jälkeen piirsin suojapaperiin teepannun ja mukien kuvat. Sitten leikkasin kuviot irti ja sommittelin ne verhon päälle. Ja taas silitysrauta esiin, sillä kuviot kiinnitettiin poistamalla ensin takaa suojapaperi ja sitten silittämällä kuvion päältä. Periaatteessa jo tämä olisi riittänyt kuvioiden kiinnittämiseen, mutta ompelukehyksen avulla ompelin etupistoilla mukien ja teepannun reunat. Eivätpä ainakaan irtoa pesussa. Koska keittiössä on kaksi ikkunaan tein vielä toisen verhon samalla tavalla, mutta ilman teepannua. Työläin vaihe tässä tuntui olevan edellisten verhojen ottaminen pois ikkunasta ja uusien laittaminen tilalle J