Lumi antaa odottaa itseään. Jos tästä talvesta tulee yhtä musta kuin edellisestä, en ala. 😬 Puoli vuotta marraskuuta oli ihan liikaa. Ei kiitos taas. Kovin meillä muutkin odottavat lumentuloa. Rattikelkka on jo tuotu vintiltä alas odottamaan hurjia laskuja. Tähän mennessä lunta ei ole vielä ollut rattikelkalle, mutta minikokoinen lumiukko tervehti pihalla lyhdyn kera yhden illan.
Tein edellispäivänä lumiukon kaavapaperista. Peikkopoika hämmästyi aika tavalla, kun kotiin tullessa ikkunasta näkyi korkeuksiin tähyilevä lumiukko. Ensin epäilyksen alle joutui verstaalla asuva tonttu. Mutta tunnustin sitten, että olin itse ollut asialla Pikkuveljen tutkiessa samalla isoveljen legoja
Yhdessä sitten
mietittiin, mitä lumiukko mahtaa tähyillä. Tähtiähän se siellä ihastelee.
Tähdet teimme yhdessä leikkurilla ohuesta kartongista.
Vastaavalla
tavalla toteutettuja lumiukkoja on näkynyt pinterestissä vähän joka paikassa.
Niitä on tehty kuusenkoristeisiin, ikkunoihin, peileihin, kortteihin... Tuo on
kyllä hauskaa, miten pienellä jujulla saa mukavia juttuja. Eikä tarvitse olla
kummoinen piirtäjä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti