Retroa

Tädin mussukka täytti eilen 6kk. En ymmärrä miten se on mahdollista, mutta niin vain kalenteri väitti. Käsittämätöntä! Kutsu synttärivohveleille oli oiva syy laittaa ompelukone laulamaan. Varsinkin kun vohvelikutsu  tiesi samalla lepoa käpälä paroilleni. Sitä muka on varustautunut kuin parempikin puutarhuri hanskoineen päivineen pihan haravointiin, mutta niin vain vesikello mokoma ilmaantui keskelle kämmentä! Toisilla on peukalo keskellä kämmentä, mulla taas vesikello. Ihan en kyllä ole varma onko se yhtään sen parempi lopputulos. Sitä paitsi, jos vesikello on KESKELLÄ kämmentä, pedagogisesta näkökulmasta katsottuna voidaan todeta, että haravaote on ilmeisesti hakusessa. Tuskin maltan odottaa lisäharjoituksia :b

Taannoin pieleen menneen kangaskauppareissun (kukaan järkevä ihminen ei suostu odottamaan yli 15min, että joku tulee leikkaamaan sulle tarvitsemasi kankaat) jälkeen päädyin kiertämään kirppistä odotellessani seuraa ruokakauppaan. Joku ihana ihminen oli laittanut resoria sekä muutaman todella hauskan kankaan myyntiin. Harmi, että sitä kipeimmin tarvitsemaani kangasta ei sielä löytynyt, mutta...

...yhdestä kankaasta syntyi 6kk täyttäneelle pinsesalle mekko...

            ... ja toisesta pöksyt J

Molemmat Ottobre 3/2014 lehdestä löytyneillä kaavoilla toteutettuja.

Tossua toisen eteen

Mulla on tapana haalia projekteja odottamaa ohjeineen ja materiaaleineen. Koskaan ei tiedä milloin iskee hinku virkata, neuloa tai ommella ja käyttää jotain tiettyä materiaalia. Sellainen on näidenkin tossujen tarina. Ensimmäisen kuvan löysin Tuulia Desingin nettisivuilta. Siellä on myynnissä tossuja varten materiaalipaketteja ohjeineen. Kesällä askartelu ja käsityölehtiä kahlatessani löysin Ihana-lehdestä (2/2012) ohjeen samaisiin tossuihin. Nappasin ohjeen talteen. Hankin tarvittavan kuteen ja jopa kutistin sen valmiiksi. Ja sitten vain odottelin sopivaa tossuhetkeä J Kuulostaa varmaan järjettömältä, mutta minkäs teet! Muutama viikko sitten Marttakerhoa edeltävänä iltana etsiskelin sopivaa puuhaa seuraavaa iltaa varten. Ja silloin se iski. TOSSUT! Siispä pakkasin kudevyyhdin kassiin, nappasin ohjeen kansiosta ja virkkuukoukun kaapista.

Tossut valmistuvat varsin nopeasti. Yhden Marttakerhon aikana valmistui toinen tossu. Koukku oli kokoa 8. Kuteen päättely kannattaa tehdä ennen kuin kantasauma on ommeltu kiinni. Tossu nimittäin kääntyy ympäri TODELLA jähmeästi. Haastavinta tässä työssä on tehdä tossusta riittävän pieni. Tossun tulee olla aluksi todella napakka, silla kude kyllä venyy… Jopa niin paljon, että koon 38 tossusta tulee 43! Joku nimittäin kokeili mun koon 38 tossua, sillä seurauksella, että siitä tuli koko 43 ja koska sitä ei ole virkattu kuminauhasta eihän se toki kutistunut enää takaisin alkuperäiseen kokoonsa. Siispä tein toisenkin tossun kokoa 38 ja annoin sen venytettäväksi. Sainpa ainakin parin aikaiseksi. Alkuun tossu tuntuvat pohjasta hieman muhkuraisilta, mutta virkattu pinta tasoittuu pienen tassuttelun jälkeen. Niinpä tossut ovat päässeet käyttöön villasukkien rinnalle J Tosin eivät mun jalassa…

Kesäaika on täällä taas!

Ihan en ole varma onko se kellojen siirtely niin tarpeen… Kesäaikaan siirtyminen vaikutti meillä muuhunkin kuin kelloihin (jotka muuten on vielä laittamatta oikeaan aikaan). Täällä puunattiin eilen alakerta kevät kuntoon. Tai siis lähinnä ulkoilutettiin suunnilleen kaikki irtoava, hätistettiin villakoirat ja pölypallerot muille maille ja läträttiin lattianpesuvesien kanssa. Kyllä nyt kelpaa. Siinä siivotessa alkoi mieli askarrella kevät puuhissa. Tuonne sopisi sellainen ja tuonne tuollainen, multaa pitää muistaa tuoda jne., jne…

Keväinen aurinko herätti tänään klo 6 vanhaa aikaa. Ihan en ollut ajatellut aloittaa sunnuntaiaamua niin aikaisin. Mutta jo kymmeneltä siirreltiin autotallissa enimmät tavarat tieltä pois, jotta maalausta odottanut puusohva saatiin ulos ja ei kun pensseli heilumaan. Sohvan rungon maalauksen aloitin jo aiemmin, joten nyt oli vuorossa kierros nro 4 pintamaalia (niiden alla on 2kerrosta pohjamaalia). Toivottavasti neljäs kierros toden sanoo… Sohvan kansilevy ja etuosa saivat pihalla ensimmäisen pohjamaalikerroksen. Mutta sohvaprojektista myöhemmin lisää J

Tiimari lopetti toimintansa jokin aika sitten. Aivan en ehtinyt / muistanut rynnistää ihmettelemään tavarapaljoutta loppuunmyynnin ollessa parhaimmillaan. Loppumetreillä sieltä kuitenkin löysin turkooseja kivihelmiä ja suuria mustia muovihelmiä.  Tässä lopputulos...

Turkoosit helmet on pujoteltu valkoiseen vahanauhaan. Kivet pysyvät paikoillaan solmujen avulla. Yllättävän tasaisesti kivet tulivat vaikka niiden paikat on määritelty silmämääräisesti. Kaulakorussa ei ole lukkoa lainkaan. Nyörienpäät on solmittu siten, että ne pääsevät liukumaan, jolloin kaulakorun mittaa voidaan säätää. Rannekorussa yksi kivistä toimii lukkona. Korvakoruissa korupiikki on laitettu kiven läpi ja päähän tehty lenkki, jonka saa kiinni korvakorukoukkuun.

Mustista helmistä tuli perinteinen helminauha. Vaikka musta vahanauha on täynnä pompuloita, on helminauha kuitenkin suht kevyt, kiitos muovihelmien. Korun lukkona toimii yksi helmistä. Tällä korulle löytyi myös yllätävää lisäkäyttöä. Se soveltuu myös selän hierontaan. Taannoin etsin helminauhaa kaikkialta, kunnes tuskastuin ja kysyin sohvalla istuvalta tv:n katsojalta et onks näkyny, ei Viljoa vaan helminauhaa. Ei ollu näkyny. Lopulta helminauha kuitenkin löytyi tv:n katsojan selän ja sohvan selkänojan välistä.. 

Sydäntunika

Kung fu fighting… Terveisiä keppijumpasta :b Maanantainjumpan vetäjä ilahdutti meitä keppijumpalla kuntopiirin sijaan J Tehokasta liikkumista tuokin, tosin biisi jäin ÄRSYTTÄVÄSTI soimaan päähän.

Jumpparaportti lohduttanee niitä huolestuneita blogin lukijoita, jotka jo ehtivät luulla että olen vähintäänkin kädet olkapäitä myöten kipsattuna, kun mitään uutta ei ilmesty luettavaksi.  Ehei, en vain ole saanut kuvattua tai muistanut antaa toimeksiantoa kuvauksia varten. Vaikka täytyy kyllä myötää, että Olympialaiset ovat varsin rankaa aikaa myös penkkiurheilijoille. Sitä voi hyvin seurata tv-sarjaa puikot oikeaan tahtiin heiluen, mutta yritäpä jännittää kiekkopeliä sukkapuikkojen kanssa.  Siinä on kanssakatsojat vaarassa ja silmukat pomppii karkuun tai ainakin ne ovat väärän värisinä väärässä paikassa.

Täytyy yrittää kuroa päivitysten ja valmistuneiden tekeleiden kuilua umpeen.

Tampereen messuilta viime vuonna nappasin mukaani sydänkangasta. Siitä valmistui tunika Ottobre design 2/2009 Wind-tunikan ohjeella. Kaula-aukkoa nostin hieman ylöspäin ja kavensin sitä siinä samalla. Kuvassa näkyvä tuubihuivi on tehty pika-pika versiona Eurokankaan palakankaasta. Leveyttä kangaspalalla oli n.140cm ja pituutta metri. Leikkasin kankaan pitkittäin kahtia ja ompelin kappaleet lyhyeltä sivulta yhteen. Sitten taitoin kankaan kaksinkerroin pituussuunnassa ja ompelin kiinni. Käänsin putken oikein päin ja ompelin putken kiinni avonaisista päistä. Aikaa meni max 20min (siis tuubihuiviin..). Ehtii siis hyvin tekemään kiireessä ennen töiden alkua… ;) (ei olisi varmaan pitänyt paljastaa moista…) 

Raitoja kerrakseen

Joulusiivousta tehdessäni löysin varsinaisen ylläripussin kaikkien lankojeni joukosta. Pussissa nimittäin piileskelivät keskeneräiset villasukat. Hetken tuumittuani tulin siihen tulokseen, että sukkia on viimeksi tehty marttakerhossa, mutta milloin, sitä en kyennyt muistamaan. Mitä ilmeisimmin oli kiirettä pitänyt, kun kesken oleva sukka oli jäänyt kesken kantalapun nurjankierroksen puolessa välissä  :D

No vuoden vaiheen jälkeen tuli sekin sukkapari valmiiksi. Lankana on käytetty Novitan Ilona lankaa (kausituote vuodelta ööö joku)

Kaveriksi näille sukille tein toiset raitasukat hieman pidemmällä varrella 7-veljestä langasta. Molemmat sukat on tehty Novitan perusvillasukkien ohjeella. Tosin 2oikein 2nurin joustin jatkuu varren jälkeen puikoilla 2 ja 3. Liki kaikki sukat, joita olen puikoilla kilisytellyt, on tehty tuolla tavalla. Jalkaterän päällä jatkuva joustin takaa sen, että sukka sopii niin vähän kapeampaan kuin leveämpäänkin jalkaan. (mummi muistaakseni kutoi sukkia samalla tavalla).

Harmaissa 7-veljestä sukissa joustin loppuu kärjen nauhakavennukseen ja vaaleissa Ilona sukissa joustin jatkuu loppuun asti.

Ps. jos kaappisi sekä erinäiset lankakätköt pursuavat jo valmiiksi ÄLÄ AVAA LINKKIÄ

?????

Arvaa mitä nämä ovat?

Tein parit tällaiset joululahjaksi ja paketoin ne hykerrellen J Lahjasta muodostui arvoituksellinen joulun pulmapähkinä.

Joulun jälkeen sain pari kummastunutta viestiä :D ”Onko minulla valmiiksi mietittynä jokin erityinen käyttötarkoitus paketista löytyneille pussukoille?” Olihan minulla. Vaikka tekeleet vähän muumimamman kasseilta näyttävätkin, niihin ei kuulu laittaa tavaroita. Ne eivät myöskään ole patalaput tai pannunaluset. Niihin ei jemmata vastaleivottua leipää eikä niitä kanneta kädessä. Niitä voi käyttää sisällä. Ne lämmittävät ja muotoutuvat käyttäjälleen sopiviksi. Ne ovat varpaanlämmittimet eli viralliselta nimeltään Etuperin takaperin tossut. 

Nimi tulee siitä, että ne voi laittaa jalkaan kummin päin vain. Ohjeen löydät täältä. Tossut muodostuvat ainaoikein neuleen ja 2oikein, 2nurin joustinneuleen yhdistelmästä.

Omiin tossuihin käytin 7-veljestälankaa ja nro4 puikkoja. Päälle tulevan sauman kohdalle virkkasin pienet kukkaset koristeeksi. Joululahjatossuihin laitoin puolestaan napit.

Viimeksi mainitsin, että puikot ovat kilisseet vauhdilla. Lienee aika paljastaa, mitä onkaan tullut tehtyä J Etsin jokin aika sitten netistä erilaisia lapasohjeita ja kuinka ollakaan törmäsin ”Rae-lapasiin”. Lapsen selkäpuolella oleva kuvio syntyy langankiertojen avulla (linkistä löydät tarkemman ohjeen rae-kuvion tekoon). Aikas simppeliä sanoisin.

Harmaat lapaset on neulottu nro 3,5 puikoilla, 7-veljestä langalla, Novitan peruslapasen ohjeella. Lilat lapaset on neulottu samaisesta langasta ja samalla perusohjeella, mutta nro 4puikoilla. Hieman niihin tuli kokoeroa… 

Peruslapasten ohjeen mukaan puikolla on 11 silmukkaa, eli kämmenselkä tehdään 22:lla silmukalla. Raekuvio on puolestaan on 4:llä jaollinen. Jotta rae-kuvion saa lapasen kämmenselkään keskelle, tulee kuvio aloittaa puikon toisesta silmukasta ja päättää toisen puikon toiseksi viimeiseen silmukaan (= kuvioon on käytetty 20 silmukaan). Kolmannen puikon ensimmäinen ja neljännen puikon viimeinen silmukka neulotaan oikein.  Miten tää taas kuulostaa hankalammalta kuin oikeasti on!