21. luukku

Voihan plunssa! Jouluvalmistelut käynnissä ja nenä mokoma yrittää mennä tukkoon. Eilen katosi äänikin Rajattomien joulukonsertin aikana! (enkä edes laulanut :b) No tuli se sentään takaisin, huh. Toivottavasti nuhakin häviää yhtä nopeasti kuin tulikin!

Tämä pussukka kätkee sisäänsä flunssan helpottajaa, nimittäin glögipullon. Kankaana on käytetty pellavaa ja punainen sydän sekä pussin suun valkoinen kangas ovat puuvillaa. Kokonaan en ole pussia vuorittanut, ainoastaan pussin suun, jolloin pussi näyttää siistimmältä, kun se on suljettu. Tämän näköisiä joulupusseja olen tehnyt muutaman menneinä vuosina.

Ensin kannattaa ommella pussin suun valkoinen kangas. Sydän kannattaa ommella paikoilleen tietysti ennen sivusaumoja. Jotta sydän pysyisi hyvin paikoillaan ommellessa ja olisi tukeva, kannattaa taakse laittaa kaksipuolista liimaharsoa. Sitten sivusaumat (muista tarkistaa, että pussin suun valkoinen on kohdakkain). Pohjan kulmiin voi halutessaan ommella saumat siten että pohja levenee ja pysyy paremmin pysytyssä. Pussukan mitat riippuvat tietysti siitä, mitä sinne on tarkoitus kätkeä. Omissa versioissani pussin harmaa kangas on tehty yhdestä palasta (eli 2xpullon korkeus + ekstraa pohjaa ja suuta varten).

Kuppi kuumaa

Syksy on saapunut. Ihan vain jos et ole sattunut huomaamaan J No viimeistään nyt, kun kellotkin siirtyivät talviaikaan ja pimeä hiipii aikaisin ikkunan taakse, huomaa että syksy on tullut. Pimenevät illat tarkoittaa kynttilöiden sytyttelyä, uunissa poksuvia puita, villasukkia ja höyryäviä mukeja. Teen kulutus ainakin meillä nousee ennätyslukemiin. Mikäs sen mukavampaa kuin upota sohvalle puikkojen tai kirjan kanssa höyryävä teemuki kädenulottuvilla J

Mummillani on tapana vaihtaa ikkunaverhoja tiuhaan. Kaapissa odotti jokaiseen tilanteeseen omat verhot. Jakkaralla keikkuen ikkunaan laitettiin vuoroin talviverhot, jouluverhot, kevätverhot, kesäverhot, syksyverhot tai muuten vaan vaihtelua verhot. 

Alankohan tulla vanhaksi, koska nyt meilläkin on syysverhot keittiössä :/ Ihan perinteiset syksynlehti hässäkät ne eivät ole, onneksi.

Verhon valkoinen kangas on peräisin pöytäliinasta, mukit ja teepannu on tehty kangaslaatikon kätköistä löytyneistä isommista ja pienemmistä tilkuista. Pöytäliinaa kiersi hento reikäkuvio. Liinan ja ikkunan leveys täsmäsivät riittävän hyvin, joten sain reikäkuvion verhon alareunaan ja sivuille. Yläreunaa ompelin kujan verhotangolle. Mukien ja teepannun muodon hahmottelin ensin paperille. Kangastilkkujen taakse silitin kaksipuolisen liimakankaan (sellaisen, jossa toisella puolella on suojapaperi). Silittämisen jälkeen piirsin suojapaperiin teepannun ja mukien kuvat. Sitten leikkasin kuviot irti ja sommittelin ne verhon päälle. Ja taas silitysrauta esiin, sillä kuviot kiinnitettiin poistamalla ensin takaa suojapaperi ja sitten silittämällä kuvion päältä. Periaatteessa jo tämä olisi riittänyt kuvioiden kiinnittämiseen, mutta ompelukehyksen avulla ompelin etupistoilla mukien ja teepannun reunat. Eivätpä ainakaan irtoa pesussa. Koska keittiössä on kaksi ikkunaan tein vielä toisen verhon samalla tavalla, mutta ilman teepannua. Työläin vaihe tässä tuntui olevan edellisten verhojen ottaminen pois ikkunasta ja uusien laittaminen tilalle J