Hämäyskoru

Aiemmin kerroin jo, että tilasin silikonihelmiä Nappikauppa Punahilkasta. Purulelun lisäksi tilasin tarvikkeita kaulakorua varten. Ajattelin kaulakorun helpottavan kantoliinan / kantorepun käyttöä, kun kyydissä keikkuva voisi mutustella korua. Kokemus opetti, että myös korvien tutkiminen oli helpompaa Pikkuveljen natustellessa helmiä. Helmet kiinnostivat siinä määrin, että Pikkuveli ei juuri kiinnittänyt huomiota ympärillä häärivään lääkäriin. Tavoite saavutettu siis, varsinainen hämäyskoru :D

Kaulakorun tekeminen oli nopeaa. Pujottelin ensin helmet sopivassa järjestyksessä valmiiseen satiininauhaan. Lopuksi lyhensin nauhan itselle sopivaksi ja varmistin, että turvalukko on kunnolla kiinni.

Koru on ollut kovassa käytössä!

Käytetyt tarvikkeet:

Satiininauha

Turvalukko

2kpl hexakon helmi 17mm, harmaa

1kpl hexakon helmi 17mm, vedensininen

2kpl 15mm helmi, vedensininen

2kpl 15mm helmi, valkoinen

2kpl 12mm helmi, valkoinen

16. Luukku, helmet

Peikkopojan pujotellessa helmiä heijastimia varten, näpräsin omaa helminauhaani. Simppeli helminauha valmistuu nopeasti. Tähän tarvittiin vain kaksi korunyöriä ja helmet.

1. Leikkaa korunyöristä reilut palat ja teippaa ne maalarinteipillä toisesta päästä yhteen.
2. Pujottele helmiä vuorotellen nyöreihin ja tee aina helmen jälkeen hevosenhäntäsolmu.
3. Jatka kunnes helminauha on sopivan mittainen.
4. Irroita maalarinteippi ja solmi kaikki neljä nyörinpäätä yhteen hevosenhäntäsolmulla.
5. HUOM! korunyörejä voi olla myös useampi kuin kaksi, jolloin helminauhasta tulee runsaanpi.

21. ja 22. Luukku, enkelikorut

Kaiken tohinan keskellä unohdin päivittää joulukalenterin... 😒

Meillä tuppaa nämä jouluvalmistelut kulkemaan ihan omia haasteellisia polkujaan... Milloin tehdään remontin viimeisiä (kilo)metrejä ja valmistellaan muuttoa, tai aikataulutus on laskettu piirun verran liian piukkaan tai basiliskojen hyökkäys iskee samaan syssyyn tai hampaita tulee suunnilleen tusina kerralla ja valvotaan kellon ympäri tai yläkerrassa tehdään kaideremonttia sirkkeli soiden tai... (kaksi viimeksi mainittua osuivat muuten samalle vuodelle 😉)

No jotta tänäkään vuonna asiat eivät olisi turhan helppoja ja koska Peikkopoika, tuo paikasta toiseen salamana ehtivä taukoamatta puliseva "hommiin"-mies, ei järjestä tarpeeksi ohjelmaa, päätimme kantaa oman kortemme kekoon. En edes muista, mistä se ajatus sitten karkasi, mutta ajatelmien lopputuloksena yläkerran lattia päätyi parvekkeen kautta pihalle. "Juu kyllä tässä hyvin ehtii... Ei laminaatissa kauan mene..." Ja molemmat nyökyttelevät tyytyväisinä... Niinhän asia olisi, jos kaikki pysyvät terveinä ja tuulet ovat suosiollisia. Vaan tottahan minä sitten heti syysloman kunniaksi hävisin pelin viruksille ja häiviäjän osa oli kuullostaa viikko tolkulla tikahtumassa olevalta korpilta ja yskien reväytellä lihaksia, joiden olemassaolosta en edes tiennyt. Ei siinä hirvittävästi remontti edennyt kenenkään toimesta, kun yksi ei tiedä pitääkö keuhkonsa vai ei.

Joulukuussa alkoi takaraivossa tykyttää ajatus joulusaunasta. Jaa että miten se liittyy laminaattiin. No siten, että kaikki yläkerran tavarat oli sullottuna juuri sinne saunaan. Jopa niin tehokkaasti olin hommassa onnistunut, että saunaan mahduin ovenraosta t-paidassa, mutta en hupparissa. Ja arvatkaapa minne olin pakannut kaikki joulukoristeet ja valmiit lahjat. Aivan sinne saunan uumeniin, käsien ulottumattomiin tietysti 😂

No nyt kun jouluun oli enään pari hassua yötä, lattia valmistui ja tavararöykkiö saunasta vyöryi taas ihmisten ilmoille. Kiitos isovanhempien! Ja erityiskiitokset tietysti Peikkopojalle "Isi. Ätti. Hommiin. Lattia kikki." Mitäpä siihen lisäämään😃 Nyt saunaan voi taas mennä ja yläkerran tavarat työpistettä ja muutamia "varastolaatikoita" lukuunottamatta ovat paikoillaan. Selvittiinpäs tästäkin!

Tämä vuodatus on hyvä päättää varsinaiseen päivitykseen eli enkelikoruihin.

Miten homma eteneen...

1. Tarvitset korvakorukoukut, korupiikin, kellokukkahelmiä, pyöreitä lasihelmiä ja siiven mallisia lasihelmiä.
2. Kiinnitä kellokukkahelmi, siivet ja pyöreä helmi korupiikkiin.
3. Taivuta korupiikin pää silmukaksi. Katkaise piikki sopivan mittaiseksi, jos se on liian pitkä.
4. Kiinnitä enkeli korvakorukoukkuun.

Ainakin helmiä myyvän Helmiq:n tuotevalikoimaan kuuluvat nämä helmet ja jopa tekemispaketit.

9. Luukku, korvikset

Vaihteeksi hieman askartelua 😊 
Lunta ei taaskaan näy, vaikka joulu hiipii lähemmäs ja lähemmäs. Lumi-ikävää helpottamaan voi näperrellä, vaikka huopaiset lumipallo korut. 

Miten homma etenee...

1. Tarvitset huopapalloja (askateluliikkeistä saa valmiina, mutta pallon voi myös huovuttaa itse), korvakorukoukkuja ja pieniä silmukkaruuveja sekä kontaktiliimaa.
2. Ruuvaa silmukkaruuvi huopapalloon ja irroita ruuvi samantien. Kuulostaa hassulta, mutta ensimmäinen ruuvaus tekee varsinaisen reiän palloon, jonka jälkeen
3. Laita silmukkaruuviin hieman kontaktiliimaa ja ruuvaa silmukka uudelleen palloon kiinni. 
4. Kiinnitä korvakorukoukku silmukkaruuviin. 
5. VALMIS

Samalla tavalla voit tehdä myös kaulakorun, mutta kannattaa huomioida, että kaulassa huopapallo on kosketuksissa ihon kanssa ja iho saattaa ärtyä villasta.

Toinen korvakoruversio on tehty tavallisista puuhelmistä, joissa pallon läpi ulottuva reikä. 

Miten homma etenee...

1. Tarvitset puuhelmiä, korupiikin (jonka päässä oleva pollukka on helmen reikää suurempi), korvakorukoukut ja pihdit.
2. Laita korupiikki pallon läpi ja taivuta pihdeillä lenkki piikin toiseen päähän.
3. Kiinnitä korvakorukoukku tekemääsi silmukkaan. 
4. VALMIS

8. PÄIVÄ

Tämän päivän käsityövinkki soveltuu toteutettavaksi vaikka jämälangoista. Kyseessä on virkatut helmet. Helminauhan ohje löytyy 4/2014 Ihana-lehdestä.

Omasta visiosta riippuen helminauhasta voi tehdä runsaan ja värikkään tai siron ja hillityn. Jos oikein innostuu, voi paksummalla langalla virkata runsaan helminauhan, joka toimittaa myös tuubihuivin virkaa. Kaunista tulee oli lanka sitten paksu tai ohut.

Ohje on varsin simppeli ja kyseessä on nopeatekoinen käsityö. Omassa langassani oli hopealankaan mukana (siitä tuo pieni kiilto). Tuo nappikiinnitys ei ole mitenkään välttämätön, mutta nyt helminauha ei ole kovin muhkea takaa.

Juhlaa

Jälleen on se aika vuodesta, kun saan onnitella valmistuneita opintoputken päättymisestä. (Jotkut tosin eivät osaa lopettaa siihen, vaan hankkiutuvat uuteen putkeen ;) )

Itse pääsin juhlistamaan maisterin papereitani ”hieman” jälkijunassa viime viikonloppuna. Ihan tavallisista valmistujaisista ei ollut kyse. Osallistuin nimittäin yliopiston promootioon, joka tiedekunnassamme järjestetään joka 4.vuosi. Promootioperinne on alkanut yliopistollamme jo n.300 vuotta sitten. …ja etiketti oli sen mukainen. Varsinaiseen promootioaktiin tuli maisteripromovoitavien pukeutua täyspitkään, paperinvalkoiseen juhlapukuun kera valkoisten hanskojen ja valkoisten kenkien. Promootiokutsun saatuani pyörittelin pitkään päätäni puvun vaatimusten takia. Tein pari epätoivosta visiittiä juhlapukuliikkeeseen, mutta ei valkoisia pukuja tehdä ilman glitteriä, paljetteja ja hörselöitä! Niitä kun puvussa ei saanut olla enkä kyllä niitä kaivannutkaan. Lopulta päädyin ehdottamaan puvun tekemistä oppilastyönä ammattikoululla. Paras idea ikinä! Vaikka täytyy myöntää, että hieman hassulta tuntui, kun opettaja ja opiskelija pyörivät ympärillä mittanauhan kanssa. Sähköpostiin putkahteli suunnitelmia puvusta ja sen seitsemän variaatiota. Sovituskertojakin oli useampi. Lopputuloksena oli yksinkertainen valkoinen puku ja jakku. Juuri sopivat minulle J

Juhlaan kuului myös juhlaharjoitukset, johon tuli pukeutua vierailupukuun J Pari vuotta sitten ompelin itselleni tummansinisen pellavamekon, jossa on turkoosi helma. Mekko sai nyt vierailupuvun statuksen. Pukuun lisäsin turkoosin boleron ja turkoosit kengät. Hauskaa tässä oli se, että kaikki oli hankittu eri vuosina, mutta sävy sattui olemaan suunnilleen sama. 

Vierailupukuun yhdistin itse makeanveden helmistä tekemäni korut.

Samaan aikaan kun itse olin harjoituksissa, huushollimme miesedustaja istui (muiden avecien kanssa) tekemässä maisteriseppelettäniJ Jokaisen promovoitavan laakerilehtiseppele syntyi siis käsityönä (tekemiseen meni 3tuntia!) J Pysyy se neula näköjään muidenkin kuin minun käsissäni J 

Kesäaika on täällä taas!

Ihan en ole varma onko se kellojen siirtely niin tarpeen… Kesäaikaan siirtyminen vaikutti meillä muuhunkin kuin kelloihin (jotka muuten on vielä laittamatta oikeaan aikaan). Täällä puunattiin eilen alakerta kevät kuntoon. Tai siis lähinnä ulkoilutettiin suunnilleen kaikki irtoava, hätistettiin villakoirat ja pölypallerot muille maille ja läträttiin lattianpesuvesien kanssa. Kyllä nyt kelpaa. Siinä siivotessa alkoi mieli askarrella kevät puuhissa. Tuonne sopisi sellainen ja tuonne tuollainen, multaa pitää muistaa tuoda jne., jne…

Keväinen aurinko herätti tänään klo 6 vanhaa aikaa. Ihan en ollut ajatellut aloittaa sunnuntaiaamua niin aikaisin. Mutta jo kymmeneltä siirreltiin autotallissa enimmät tavarat tieltä pois, jotta maalausta odottanut puusohva saatiin ulos ja ei kun pensseli heilumaan. Sohvan rungon maalauksen aloitin jo aiemmin, joten nyt oli vuorossa kierros nro 4 pintamaalia (niiden alla on 2kerrosta pohjamaalia). Toivottavasti neljäs kierros toden sanoo… Sohvan kansilevy ja etuosa saivat pihalla ensimmäisen pohjamaalikerroksen. Mutta sohvaprojektista myöhemmin lisää J

Tiimari lopetti toimintansa jokin aika sitten. Aivan en ehtinyt / muistanut rynnistää ihmettelemään tavarapaljoutta loppuunmyynnin ollessa parhaimmillaan. Loppumetreillä sieltä kuitenkin löysin turkooseja kivihelmiä ja suuria mustia muovihelmiä.  Tässä lopputulos...

Turkoosit helmet on pujoteltu valkoiseen vahanauhaan. Kivet pysyvät paikoillaan solmujen avulla. Yllättävän tasaisesti kivet tulivat vaikka niiden paikat on määritelty silmämääräisesti. Kaulakorussa ei ole lukkoa lainkaan. Nyörienpäät on solmittu siten, että ne pääsevät liukumaan, jolloin kaulakorun mittaa voidaan säätää. Rannekorussa yksi kivistä toimii lukkona. Korvakoruissa korupiikki on laitettu kiven läpi ja päähän tehty lenkki, jonka saa kiinni korvakorukoukkuun.

Mustista helmistä tuli perinteinen helminauha. Vaikka musta vahanauha on täynnä pompuloita, on helminauha kuitenkin suht kevyt, kiitos muovihelmien. Korun lukkona toimii yksi helmistä. Tällä korulle löytyi myös yllätävää lisäkäyttöä. Se soveltuu myös selän hierontaan. Taannoin etsin helminauhaa kaikkialta, kunnes tuskastuin ja kysyin sohvalla istuvalta tv:n katsojalta et onks näkyny, ei Viljoa vaan helminauhaa. Ei ollu näkyny. Lopulta helminauha kuitenkin löytyi tv:n katsojan selän ja sohvan selkänojan välistä.. 

Aurinko on piiloutunut sadepilvien taakse, joten kesän värit pitää etsiä jostain muualta kuin ulkoa... Viikko sitten tehdyltä kirpparikierrokselta tarttui mukaan vähän väriä helmien muodossa. Helminauhaahan niistä oli pakko ryhtyä tekemään vielä samana iltana :) Omista varastoista löytyi sattumalta vielä Aarikan puuhelmiä ja mikä parasta samoilla sävyillä vain hieman suurempina! Illan aikana valmistui kaksi kaulakorua ja rannekoru.

Aika paljon pompuloita ja pimpuloita. Mutta tämän korun saakin jaettua kahdeksi...

TADAA!!

Korun lukkona toimii isompi helmi, johon on kiinnitetty 4 ohutta nyöriä. Nyöreihin pujotetut helmet ovat "sokkona" valittuja (ei ennalta päätetyssä järjestyksessä). Helmien välissä on aina solmu, joka estää helmiä valumasta yhteen. Lopuksi nyörit on sidottu yhteen ja päähän on tehty lenkki lukitusta varten. Helpoa ja hauskaa, kunhan muistaa varata aluksi riittävästi nyöriä, kas kun solmut lyhentävät sitä enemmän luulisi...