HYVÄÄ JOULUA!

22. luukku

Niisk! Flunssa jatkuu, mutta onneksi korva sentään jo tuntuu aika normaalilta. Loppuisi tuo niiskutuskin jouluksi, niin olisi mukavampi olo J

Paperinarulla jatketaan tänään. Tämän kranssin perusohje löytyy Lankavan nettisivuilta. Omani on 35cm halkaisijaltaan ja kiedoin lopuksi siihen hopealankaa ja tein piparkakkumuotista sekä pienestä muovikristallista siihen koristeen keskelle roikkumaan. Ilman hopealankaa olisi kranssista saanut tulla muhkeampi. Olen kyllä nähnyt, että näitä kransseja on kiedottu myös styroksirinkulan ympärille, jolloin kranssista tulee paksumpi. Sormet ovat kovilla neuloessa, paperinaru kun ei ole kovin pehmeää neulottavaa. Yksi vyyhti riitti tähän versioon.

21. luukku

Voihan plunssa! Jouluvalmistelut käynnissä ja nenä mokoma yrittää mennä tukkoon. Eilen katosi äänikin Rajattomien joulukonsertin aikana! (enkä edes laulanut :b) No tuli se sentään takaisin, huh. Toivottavasti nuhakin häviää yhtä nopeasti kuin tulikin!

Tämä pussukka kätkee sisäänsä flunssan helpottajaa, nimittäin glögipullon. Kankaana on käytetty pellavaa ja punainen sydän sekä pussin suun valkoinen kangas ovat puuvillaa. Kokonaan en ole pussia vuorittanut, ainoastaan pussin suun, jolloin pussi näyttää siistimmältä, kun se on suljettu. Tämän näköisiä joulupusseja olen tehnyt muutaman menneinä vuosina.

Ensin kannattaa ommella pussin suun valkoinen kangas. Sydän kannattaa ommella paikoilleen tietysti ennen sivusaumoja. Jotta sydän pysyisi hyvin paikoillaan ommellessa ja olisi tukeva, kannattaa taakse laittaa kaksipuolista liimaharsoa. Sitten sivusaumat (muista tarkistaa, että pussin suun valkoinen on kohdakkain). Pohjan kulmiin voi halutessaan ommella saumat siten että pohja levenee ja pysyy paremmin pysytyssä. Pussukan mitat riippuvat tietysti siitä, mitä sinne on tarkoitus kätkeä. Omissa versioissani pussin harmaa kangas on tehty yhdestä palasta (eli 2xpullon korkeus + ekstraa pohjaa ja suuta varten).

20. luukku

Joulukorin ei aina suinkaan tarvitse olla pyöreä. Eilen paistetut siemennäkkärit pääsivät Esteri-kuteesta virkattuun soikeaan koriin odottelemaan mutustelijoita. Soikean korin virkkaaminen tuntuu aluksi haasteellisemmalta kuin pyöreän korin virkkaaminen, koska päätyjen lisäykset tulee saada osumaan kohdalleen. Muutoin korista ei tule soikeaa, vaan pikemminkin erikoinen venkula. Tämän korin alkuperäinen ohje on peräisin Lankavan nettisivuilta löytyvästä kesäkassista. Lisäsin tosin korille hieman pituutta ja korkeus on tietenkin matalampi kuin laukun. 

19. luukku

Tässä nopea käsityö, jossa pääsee vähän soveltamaan ja säveltämään. Tarkkaa ohjetta ei nimittäin ole J Kämmekkäiden lanka on Lankamaailman valikoimasta. Neulomista varten tarvitaan lankaan sopivat sukkapuikot. Aluksi luotava silmukkamäärä riippuu langasta ja käytetyistä puikoista. Lankavyötteestä saa osviittaa siitä kuinka monta silmukkaa tarvitaan, jotta kämmekäs on sopivan levyinen. Kämmekkäät on neulottu yhtenä pötkönä oikeilla silmukoilla peukaloaukkoon asti. Peukalon kohdalta on päätelty muutama silmukka ja niiden tilalle luotiin vastaava määrä takaisin (aivan kuten peruslapasessa). Ja sitten vain oikeita silmukoita kämmekkäiden yläreunaan asti.  Näiden kämmekäiden alta pilkistää kaupan valmiit sormikkaat J

18. luukku

Tämä valkoinen sydän on toteutettu ohuesta paperilangasta neuloen. Pohjana on rautalangasta tehty sydän, jonka ympärille neulottu suorakaiteenmuotoinen paperinarukappale on kiedottu. Ympärille kiedoin vielä ohutta hopealankaa kimaltamaan. Paperinaurun neulominen saattaa tuntua käsissä melko karkealta ja kädet ovatkin kovilla. Neulontajälki saattaa tuskastuttaa, kun on tottunut suhteellisen tasaisiin neulekierroksiin. Ei kuitenkaan kannata hermostua, sillä neulontajäljen kuuluukin olla eläväistä J

17. luukku

Pimeys vain jatkuu. Vaikka ulkoilusäät eivät juuri nyt parhaimmillaan olekaan, on syytä kiinnittää riittävästi heijastimia vaatteisiin. Tässä yksi versio J

Tarvikkeet:

• Päällystettävä nappi
• Heijastinkangasta
• Kangasnauhaa
• Huopaa
• Koruneula
• Kontaktiliimaa

Ohje:

• Päällystä nappi heijastinkankaalla.
• Leikkaa nauhasta sopivan mittaisia pätkiä ja taita ne lenkiksi (pituus selviää mallaamalla  J)
• Laita napin taustalle kontaktiliimaa ja paina nauhalenkit kiinni taustaan.
• Leikkaa huovasta napin taustaa vastaavan kokoinen pala ja liimaa se kiinni, jolloin nauhalenkkien tyvi peittyy.
• Liimaa koruneula kontaktiliimalla kiinni taustalle.

16. luukku

Tästä jouluaskartelu ei voi helpottua. Tällä tavalla voi koristella niin kynttilälyhdyt kuin vaikkapa joulukarkkipurkitkin J

Tarvikkeet:

• Lasipurkki (jonka suuaukko mielellään suuri)
• Pitsiä, jossa teippi taustalla

Ohje:

• Mittaa sopivan pituinen pala pitsiä ja kiinnitä se lasipurkkiin.

15. luukku

Tänään vietettiin verhojen vaihtopäivää J Joo-o tähän on tultu, että jouluverhoja pitää laittaa ikkunaan… Keittiön kuppiverhot vaihtuivat keittiöpyyhkeisiin. Ne olivat siellä ennen syksyistä verhojenvaihto-operaatiotani. Värityksensä takia ne saavat kunnian koristaa ikkunaa joulunaikaan. Yläkertaan löytyi hieman yllättäen verhot, joita ei ole käytetty muutamaan vuoteen. Ihan vain siitä syystä, että en ole tajunnut niiden sopivan yläkerran ikkunaan. Ei tarvittu kuin kuja tangolla ja tadaa uusi ilme ikkunassa (ei tarvinnut edes lyhentää pituutta). 

Mutta palataanpa niihin keittiön verhoihin… Ne ovat siis alun perin olleet pyyhkeitä, vanhoja sellaisia. En raaskinut ommella kujaa tangolle ompelukoneella, sen sijaan ompelin käänteen käsin pienillä pistoilla. Ompeleet voi siis hyvin purkaa pois, jos haluaa pyyhkeet muuhun käyttöön.  Aika mukava tapa saada perintöverhot tai kirppislöydöt esille, ilman että tarvitsee pelätä kamalasti niiden turmelemista perinteisessä käytössä J

14. luukku

Ovatko villasukat mummomainen joululahja? Viime jouluna lahjoja tuumaillessani pohdin villasukkalehteä selatessani, minkälaiset sukat mahdolliselle lahjansaajalle sopisivat. Siinä sitten vierestä kuului puhahdus, että villasukat ovat kyllä aika mummomainen joululahja. Mummomainen joululahja on siis lämmin, hyödyllinen ja perinteinen. No mitäs vikaa siinä sitten on. Itse ainakin mieluusti käytän toisten tekemiä villasukkia. Omat kun tuppaavat päätymään muille J Sitä paitsi sitä on olemassa muunlaisiakin villasukkia kuin perinteisiä, kuten nämä (jotka muuten päätyivät toisenvärisinä tosin puhahtajan pakettiin: D) Ohje löytyy Novitan sivuilta ja villasukkalehdestä.

13. luukku

Nämä tonttusisarukset on tehty pellavahuovasta. Aika veikeä kaksikko J Voi hyvin kuvitella kuinka topakka isosisko huolehtii pikkuveljestä joulukiireiden keskellä.

Tarvikkeet:

• Pellavahuopaa
• Pahvikartio tai verkkokartio (esim. kanaverkosta)
• Iso puupallo pääksi
• Pieni puupallo nenäksi
• Kangasta kaulaliinaan
• Nappeja tms. koristeita
• Juuttinaurua
• Lettinauhat (esim. villalankaa)
• Neula
• Lankaa
• Liimaa
• Sakset

Ohje:

• Leikkaa pellavahuovasta kartion peittävä kappale.
• Leikkaa toinen kappale hattua varten.
• Leikkaa (esim. punaisesta) huovasta suikale kaulaliinaksi (pituus riippuu tontun koosta)
• Liimaa pellavahuopapala kartion ympärille. Paina saumakohta huolellisesti.
• Ompele lakin takasauma kiinni.  Lakin alareunaa voi hieman venyttää, jolloin syntyy lakin lieri.
• Sovita lakki tontun päähän ja liimaa nenä paikoilleen.
• Limaa tontun pää paikoilleen.
• Tee juuttinarusta tontulle hiukset ja liimaa paikoilleen.
• Liimaa lakki kiinni.
• Kiedo kaulaliina kaulaan ja kiinnitä nutun napit.

12. luukku

Tämä Novitan Huopanen-langasta tehty kaitaliina on napattu Novita lehdestä vuodelta 2005 (löytyy myös täältä). Oikeasti ohje on laukun läpälle / kaulaliinalle, mutta hieman leveyttä ja pituutta lisäämällä syntyy tällainen kaitaliina. Huopanen-lankaa ei tehdä enää, mutta Joki-lankaa voi käyttää samaan tarkoitukseen. Kaitaliina näyttää aluksi julmettoman suurelta ja harvalta, mutta pesukoneessa liina kutistuu oikeaan mittaansa. Reikäkuvion reiät vaativat venyttämistä, kun liina on vielä märkä. 

11. luukku

Muistatko vielä sen vanhan sohvan, jota maalailin taannoin valkoiseksi. Sen väripilkuiksi ompelin tyynyt ”vinkeästä” kankaasta. Sitä ”vinkeää” kangasta jäi vielä sen verran jäljelle, että siitä sai tehtyä meikkipussukan. Pirteän värityksen ansiosta pussukka ei ainakaan häviä matkalaukun uumeniin J Tein pussukan sisälle myös vuorin. Vuoriin tuli erillisestä kankaasta pari taskuakin. Vetoketjuna oli tällä kertaa tuollainen pitsireunainen. Vähän piti pähkäillä, miten moinen vetoketju ommellaan kiinni. Tavallinen vetoketju olisi pitänyt ommella vuorin ja päällikankaan väliin, mutta tämäpä ommeltiinkin päällimmäiseksi. 

10. luukku

Nämä sydän pompulat on virkattu Novitan Crystal-langoilla. Yhdestä kokonaisesta kerästä tulee suunnilleen kaksi (ja lankaa jää vähän jäljellekin). Kokeilin näihin erikokoisia koukkuja. Numerot 8 ja 6 toimivat yhtä hyvin. Ehkä nro 8:lla virkkaaminen oli hieman helpompaa.  Täytteenä oleva vanu kyllä pysyi sisällä suuremmalla koukulla tehdessäkin. Ohje näihin sydämiin löytyy uusimmasta Taika-lehdestä (8/2014). Perusohjetta voi käyttää niin ohuille kuin paksuillekin langoille. Virkattuja sydämiä voi ripustaa koristeiksi tai laittaa kransseihin tai lahjojen päälle. Taas yksi hauska tapa käyttää jämälankoja J

9. luukku

Johan on talvinen keli. Heräsin yöllä sateen kohinaan ja koko päivän on saanut tepastella ulkona kumisaappaat jalassa. Ärsyttävää, lievästi sanottuna! No eipä auta kuin sinnitellä.

Tämän päivän käsityö on löytö taannoisilta Tampereen kädentaitomessuilta. Taito Etelä-Pohjanmaan valikoimista löytyi huovutettava tähti (tekemispakkaus). Paketista löytyi langat ja ohje. Tähden juju on sen kolmiulotteisissa sakaroissa. Ne neulotaan sukkapuikoilla. Ensin kaikki 5 sakaraa valmiiksi ja sitten ne yhdistetään samalla, kun neulotaan ensin etupuolen keskikohta ja sitten takaosan keskikohta. Ohje näytti lukiessa jokseenkin sekavalta, mutta kuten niin monta kertaa aikaisemminkin, tekemällä se selviää. Oikeasti valkoisen langan seassa olisi pitänyt neuloa kimallelankaa, mutta päätin jättää kimallukset toiseen kertaan ja tehdä tähdestä hieman pelkistetymmän.

Kuvat ennen ja jälkeen huovutuksen...

8. luukku

Joulu vain lähestyy. Suursiivous odottaa vielä tekijäänsä… Tuntuu että projekteineni sotken vain paikkoja sen sijaan, että saisin paikat järjestykseen :b mutta vielähän tässä ehtii. Sekin tietysti auttaa kun saa projektit pois ajelehtimasta…

Tämä valokranssi oli omalta osaltaan varsinainen murheenkryyni. Tarvikkeet löytyivät puoli vahingossa. Kranssipohja oli poistossa jo viime talvena. Helmet kuuluvat varmaankin kaikkien askartelutarvikeliikkeiden perusvalikoimaan. Rautalankaa oli jo valmiiksi ja lumihiutalekristallit tulivat vastaan vahingossa… Mutta se murhe… Alkuperäinen ajatus nimittäin oli, että pöydälle laitettavaan kranssiin saisi kiinni pienet pallokynttilät. Löysin jopa pidikkeetkin kynttilöille.  Mutta kiinnitettyäni pidikkeet kranssipohjaan, se näytti pesukoneessa kutistuneelta Lucian seppeleeltä (ilman havuja) ja ylisuurilla kynttilöillä. Ei todellakaan kiva… Sitten kokeilin pieniä metallisia leivosvuokia tuikkukynttilöillä. Näky oli jokseenkin yhtä surkea. Mieli teki luovuttaa, kun kumpikaan visio, joka päässä vaikutti hyvältä, ei lopulta toiminut millään tavalla.

Mutta sain kuin sainkin survottua pienet jouluvalot kranssin sisälle muutaman päivän harkinta-ajan jälkeen. Ja nyt olen tulokseenkin tyytyväinen. Jouluvalojen survomisessa oli kyllä sellainen homma, että jos tämäkään versio ei olisi toiminut, olisi kranssin saanut pistää palasiksi ja uunin syötäväksi.

Tarvikkeet:

• Kranssipohja
• Ohutta rautalankaa
• Helmiä tms. koristeita
• Jouluvalot, jotka eivät lämpene

Ohje:

• Laita jouluvalot ensiksi kiinni (joko kranssin sisälle tai kiedo kranssin ympärille).
• Pujottele rautalankaan helmiä / muita koristeita ja kiedo rautalanka kranssiin kiinni.

7. luukku

Jotain pehmeää, jotain lämmintä, jotain pörröistä… 

Ei tässä leijonaa olla metsästämässä J Ehei, vaan varpaat saavat nauttia pehmoisista joulusukista. Kyllä kelpaa näillä tossuilla istua sohvalla glögimukin kanssa ja nauttia joulun tunnelmasta. Tossut on tehty pörröisestä langasta suurilla puikoilla. Ohje löytyy täältä.

6. luukku

Kimallusteema näyttää jatkuvan J

Joulukuusen palloista tehtyjä koristeita on näkynyt niin kaupoissa kuin joululehdissäkin. Siinäpä oiva tapa hyödyntää ylimääräiset joulupallot. En tiedä miksi, mutta olen jonain vuonna hankkinut punaisia kiiltäviä joulupalloja… Olen kuitenkin melko huono käyttämään punaista väriä. Kuusessakin yleensä on sinisiä ja hopeisia palloja. Tähän joulukranssiin kuitenkin punaiset pallot sopivat enemmän kuin hyvin. Kranssista tuli melko suuri, joten muutaman pallon lisää punaisia jouduin hankkimaan :b Kranssista tulee melko paksu, joten se ei välttämättä sovellu sellaisenaan oveen ripustettavaksi.

Tarvikkeet:

• Vahvaa rautalankaa
• Erikokoisia joulupalloja
• Nauhaa rusettiin ja ripustukseen

Ohje:

• Katkaise rautalangasta haluamasi kokoinen pala ja taivuta siitä rengas. (Mitä suurempi rengas sen painavampi kranssista tulee).
• Pujottele joulupallot rautalankaan (järjestystä on turha miettiä, palloilla tuntuu olevan oma tahto). Laita suuria ja pienempiä palloja sekaisin.
• Kieputa rautalankarengas kiinni.
• Sido liitoskohtaan nauha ripustamista varten sekä rusetti.

5. luukku

Taas voi kaivaa neulepuikot esille J

Tähän tuubihuiviin törmäsin eräällä blogisurffauskerralla. Ja kuinka ollakaan lankakätköistä löytyi täsmälleen samaa lankaakin (yllätys J), jolle olin tuumaillut jo tovin mukavaa käyttötarkoitusta. 

Huivi on toteutettu Novitan Crystal-langalla. Kuviota kutsutaan Karhunvatukkakuvioksi. Ohje siihen videoklipin kera löytyy täältä. Alkuun kerrosten laskeminen tuntuu työläältä, mutta neljän kerroksen rytmin oppii onneksi nopeasti ja samalla oppii myös tunnistamaan millä kierroksella sattuu olemaan.

Huiviin meni n. 3 kerä lankaan (kannattaa tehdä ehkä hieman reilumpi, jotta huivi ei muistuta ennemminkin kaulatukea kuin huivia), puikot nro 10. Oma huivini on 32 silmukkaa leveä, mutta se olisi kyllä voinut olla hieman kapeampikin. Karhunvatukkakuvio edellyttää, että silmukkaluku on 4:llä jaollinen. Huivi neulotaan tasona.

4. luukku

Tälle päivälle on luvassa neulontaohje. Näiden tupsupipojen ohje löytyy Novitan sivuilta. Lankana on Isoveli (1kerä / pipo) ja puikot 5-5½. Aikaan kuluu pari iltaa. Kierrekuvio näyttää vaikeammalta kuin oikeasti onkaan. Tuttu 2oikein, 2nurin joustinneule vain liikkuu parin kierroksen välein yhdellä silmukalla eteenpäin. Pipon tupsu kiinnitetään keikkumaan napilla. Näin ei tarvitse pestä tupsua, kun pesee pipon J Ja tupsun väriä voi helposti vaihtaa fiiliksen mukaan J Tekemiini tupsuihin olen laittanut heijastinlankaa mukaan n. 5metriä. Kyllä ne sieltä ainakin vähän näkyvät.

3. luukku

Pimeä vain jatkuu… Eikä heijastimia voi olla vaatteissa liikaa! Heijastimista on jo muodostunut jonkin sortin perinne muutamien joululahjojen osalta J Viime jouluna tein tämän näköisiä huopaheijastimia J

Tarvikkeet:

Paksua huopaa

Kiinnisilitettävää heijastinkalvoa

Koruneula

Liimaa

Ohje:

Leikkaa paksusta huovasta sydämiä.

Leikkaa heijastinkalvosta hieman huopasydämiä pienempiä sydämiä.

Kiinnitä heijastinsydämet silitysraudalla huopaan.

Kiinnitä huopasydämen taakse koruneula vahvalla liimalla, joka sopii sekä kankaalle että metallille.

PS. Tästä linkistä löydät toisen hauskan joulukalenterin 

2. luukku

Tänään on ollut kirpeä pakkaspäivä. Lumi vain puuttuu. Mutta parempi pieni pakkanenkin, kuin märkä plussa keli. Pakkasella kun on mukava hiippailla villasukissa ja hörppiä kuppi kuumaa. En edes uskalla laskea montako glögipulloa on tullut jo tyhjennettyä J

Nämä pyöreät lettuset toimittavat pannunalusten virkaa. Tarvikkeet näihin löysin Tampereen kädentaitomessuilta (viime tai edellisvuonna). Alla on Koskenpään huopatehtaan valmiiksi leikkaama valkoinen huopakiekko ja päällä samaisen firman valmiiksi leikattu kahvipannu / sydänkiekko. Mulle jäi vaativa liimaustehtävä näitä alusia tehdessä. Eipä silti etteikö näitä saisi aikaiseksi tavallisesta huopalevystäkin. Saksien on syytä olla terävät kun paksua huopaa ryhtyy leikkaamaan. Liimaksi käy tavallinen Erikeeper.

1. luukku

Tämän päivän käsityö sopii vaikka joululahjaksi. Ehtii vielä vallan mainiosti pakettiin asti, vaikka aloittaisi nyt vasta. Vähän lumenvalkoista ja kimallusta näin joulukuun kunniaksi J

Tarvikkeet:

Novitan Hile-lankaa 2 kerää

Vikkuukoukku nro 12

Ohje:

• Tee 100 ketjusilmukkaa ja yhdistä pötkö piilosilmukalla renkaaksi.
• Tee jokaiseen ketjusilmukkaan kiinteäsilmukka. Jatka spiraalina kiinteitä silmukoita kunnes langat loppuvat J (kuvion reiät tulevat ison koukun ansiosta).

Poutapilviä

Sentää yksi päivitys marraskuullekin J

Huomenna starttaa joulukuu, ja kyllä olen saanut aikaiseksi joulukalenterin tälle vuodelle! Joulupajan sivukonttori on tehnyt hommia taas jo tovin. Ei sentään juhannuksesta, mutta melkein. Tuhat ja yksi ideaa ja ajatusta on risteillyt mielessä. Ehkä pitäisi vain ryhtyä tuumasta toimeen saman tien eikä odotella, että joulu on lähempänä. Miksikö? Siksi, että jos olisin toteuttanut kaikki ideat samaa vauhtia kuin niitä tupsahteli päähän, olisi lähipiirin joululahjat hoidettu jo seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi J

Mutta vielä tämä yksi päivitys ennen kuin jouluvalot häikäisevät silmiä.

Olen jo aikaisemmin laittanut tänne pari kuvaa MIW paidasta ja tässä olisi vielä yksi. Tämäkin on mallia pitkä, mutta kaulus on hieman erilainen. Oikea nimi taitaa sille olla kilpikonnakaulus. Ohjeen nappasin täältä. Tosin pilvikangasta ei aivan riittänyt kaksinkertaiseen kaulukseen, mutta toimii se noinkin. Taskuja tähän paitaan en laittanut lainkaan. Sitä voi viilettää poutapilviin verhoutuneena, vaikka ikkunasta kurkistaessa ei ole muuta tarjolla kuin harmaa pilvimatto.

Kuusi kulmaa

Ruotsinkieli ei ikinä ole kuulunut suosikkeihini. Ei, vaikka ruotsinopettaja väitti, että ruotsi on yksinkertainen kieli yksinkertaisille ihmisille. No voi olla, mutta mä olen mitä ilmeisimmin äärimmäisen monimutkainen, koska siinä kielessä ei ole mitään tolkkua. Tai sitten tekstit, joita koulussa piti kahlata läpi, olivat ihan väärää sorttia. 

Taannoin kanavasurffausta harrastaessani päädyin katselemaan Strömssö-ohjelmaa.  Siinä käsityöosiossa tehtiin neuletakki kahdesta kuusikulmiosta! Enhän mä tietenkään siinä pöllämystyneenä ymmärtänyt kirjoittaa ohjetta, edes alustavasti, muistiin. Ohje sentään löytyi myöhemmin ohjelman nettisivuilta, mutta, mutta… ruotsiksi… Koska kutkutus neuletakin saloihin perehtymiseen oli niin valtava, ei auttanut muu kuin yrittää leikkiä suomentajaa. Nyt joku tietysti sanoo, että olisit käyttänyt googlekääntäjää. Joo kokeilin kyllä, mutta viimeistään siinä vaiheessa, kun ohjeen mukaan etäisyys kuusikulmion keskeltä reunalle oli 3kilometriä, totesin että googlekääntäjän pitäisi ehkä harkita alanvaihtoa. Siispä kaivoin esiin vanhan, perinteisen sanakirjan. Tosin käsityösanasto oli siinäkin vähän huteralla pohjalla.  Mutta lopulta sain ohjeen käännettyä ja testasin sen vielä varmuuden vuoksi. Ja TADAA! Tämä sillä ohjeella syntyi. 

Ei mahdu mulle, mutta siskontytölle ehkä J Samalla ohjeella voi tehdä aikuisellekin sopivan neuletakin, täytyy varmaan kokeilla…

Tuliaisia

Jälleen kerran päädyn ihmettelemään kuinka nopeasti aika kuluu. Tätielämää on takana jo vuoden verran. Vuoden merkkipaalua kelpaa juhlia J Tuliaisiksi prinsessalle vein paidan ja housut varsinainen lahja oli kaikkea muuta kuin vaatekaapin täydennystä.

Synttärisankarin äiti antoi mukaani edellisellä visiitillä muutamia kankaita. Hetken pyörittelyn jälkeen niistä syntyi tällaisia tuliaisia …

Paidan (ottobre 1/2011) kuvio on mitä sopivin pikkuneidille. Kankaasta ei riittänyt hihoihin, mutta mustat hihat sopivat mielestäni hyvin. Joku kyllä sanoi, että Saipan värit :b Jaa voi olla, mutta Saipan kannattajan tuskin kantavat fanivärejään neitikankaan muodossa J

Housut (ottobre 4/2011) ovat collegekangasta. Vyötärön resoriin pujotin vielä nauhan, kengännauhan J Kauppareissulla hyllystä löytyi pirtsakat pinkit kengännauhat ja kuka on sanonut, ettei niitä voisi käyttää muuhun kuin kenkiin…

Kuppi kuumaa

Syksy on saapunut. Ihan vain jos et ole sattunut huomaamaan J No viimeistään nyt, kun kellotkin siirtyivät talviaikaan ja pimeä hiipii aikaisin ikkunan taakse, huomaa että syksy on tullut. Pimenevät illat tarkoittaa kynttilöiden sytyttelyä, uunissa poksuvia puita, villasukkia ja höyryäviä mukeja. Teen kulutus ainakin meillä nousee ennätyslukemiin. Mikäs sen mukavampaa kuin upota sohvalle puikkojen tai kirjan kanssa höyryävä teemuki kädenulottuvilla J

Mummillani on tapana vaihtaa ikkunaverhoja tiuhaan. Kaapissa odotti jokaiseen tilanteeseen omat verhot. Jakkaralla keikkuen ikkunaan laitettiin vuoroin talviverhot, jouluverhot, kevätverhot, kesäverhot, syksyverhot tai muuten vaan vaihtelua verhot. 

Alankohan tulla vanhaksi, koska nyt meilläkin on syysverhot keittiössä :/ Ihan perinteiset syksynlehti hässäkät ne eivät ole, onneksi.

Verhon valkoinen kangas on peräisin pöytäliinasta, mukit ja teepannu on tehty kangaslaatikon kätköistä löytyneistä isommista ja pienemmistä tilkuista. Pöytäliinaa kiersi hento reikäkuvio. Liinan ja ikkunan leveys täsmäsivät riittävän hyvin, joten sain reikäkuvion verhon alareunaan ja sivuille. Yläreunaa ompelin kujan verhotangolle. Mukien ja teepannun muodon hahmottelin ensin paperille. Kangastilkkujen taakse silitin kaksipuolisen liimakankaan (sellaisen, jossa toisella puolella on suojapaperi). Silittämisen jälkeen piirsin suojapaperiin teepannun ja mukien kuvat. Sitten leikkasin kuviot irti ja sommittelin ne verhon päälle. Ja taas silitysrauta esiin, sillä kuviot kiinnitettiin poistamalla ensin takaa suojapaperi ja sitten silittämällä kuvion päältä. Periaatteessa jo tämä olisi riittänyt kuvioiden kiinnittämiseen, mutta ompelukehyksen avulla ompelin etupistoilla mukien ja teepannun reunat. Eivätpä ainakaan irtoa pesussa. Koska keittiössä on kaksi ikkunaan tein vielä toisen verhon samalla tavalla, mutta ilman teepannua. Työläin vaihe tässä tuntui olevan edellisten verhojen ottaminen pois ikkunasta ja uusien laittaminen tilalle J

MIW kokeilu

Keväällä löysin netistä Linnelin blogin ja verkkokaupan. Linnelin erikoisuus on itse kehitetty MIW-kaava. Samalla kaavapohjalla voi tehdä mm. t-paidan, pitkähihaisen, hupparin vetoketjulla ja ilman. Linnelin blogista löytyy myös kaavan muokkausohjeita kuvien kera.

Rohkenin tilata itselleni kyseisen kaavan ja kesällä ryhdyin hommiin. Kokeilin jättikauluspaitaa ensin joustofroteesta. Tein paidasta pitkän, sellaisen pepun yli tulevan. Jättikauluksen nepparilistan laitoin tarkoituksella hieman sivuun, jolloin kaulus aukeaa nätisti, kun nepparit avaa.

Paidasta tuli niin hauska, että rohkenin tehdä toisen pilkkutrikoosta taskujen kera. Koska pitkä paita nielaisee aika paljon kangasta, ei isoon kaulukseen riittänyt musta-valkoista tarpeeksi. Mutta eipä hätää. Samaista kangasta pinkki-valkoisena jäi siskontytön housuista juuri sopivasti taskuja ja kaulusta varten. Kaulus on ommeltu siten, että pinkki-valkoinen jää sisäpuolelle ja musta-valkoinen ulkopuolelle. Eli jos nepit ovat kiinni, pinkkiä ei näy, kuin kääntämällä kaulus kaksinkerroin.

Jostain sain päähäni, että haluan pyöreät taskut, joista pilkistää erivärinen kangas. Ei muuta kuin netti auki ja ohjetta etsimään… Ja löytyihän se ohje. Siihen nähden, että tein pyöreät taskut ensimmäistä kertaa ja kaavan piirtämiseen käytin teemakulhoa ja kastehelmi jälkiruokakulhoa, lopputulos on enemmän kuin hyvä! Kaiken kruunaa, taskun tikkaaminen päällipuolelta ompelukoneesta löytyneellä kennotikillä, joka sekin pääsin ensimmäisen kerran käyttöön. Nyt on kohta pari kuukautta odoteltu, että sopivat kelit paitojen käyttämiseen tulisivat… Aina ei voi voittaa. Seuraava MIW projektikin on jo suunnitteilla…

Pieniä vaatteita

Resorien ompelua pääsin harjoittelemaan ihan uralla, kun surauttelin siskon tytölle pöksyjä. Toiveena oli haaremihousujen tyyppiset trikoopöksyt. Voihan haaremihousut ajattelin. Mutta sellaisiin on kuulkaas oikeasti olemassa kaava ja ohje. 1/2011 Ottobre  -lehdestä löytyy.

 Valkopilkulliset housut on tehty lehden ohjeen mukaan. Valkoiset omppuhousut ovat muuten samat, mutta resorit on kavennettu. Siilihousut taas ovat kapeammat housut, joihin tein leveät resorit. Resoreilla housuille saa vähän lisää käyttöaikaa, kun lahkeen saa pidemmäksi tai lyhyemmäksi resoria kääntämällä. Omppuhousuihin käytin unipussista jääneen lopun, siilihousut on tehty oman siilipaitani lopuista ja valkopilkullista jäi seuraavaankin kertaan J

Lisää trikooharjoitusta sain kun kokeilin pienen paidan ompelemista. Löysin eräältä kirppikseltä ison palan nalletrikoota kahdella eurolla. Kangasta jäi jäljelle vielä tämän pyjamasetin jälkeen… 

Paitamekko

Minikokoisten vaatteiden huristelu on varsin hauskaa. Voi kokeilla erilaisia juttuja eikä kankaanmenekki ole päätähuimaava. Silloin eivät virheetkään kirpaise kovasti, jos jotain sattuisi menevään perustavanlaatuisesti pieleen.

Arvaa mistä tämä mekko on tehty!?

Pikkuneidin isän kauluspaidasta J 

Tarvittiin sopivan liivimekon kaava ja kauluspaita. Paidan sivusaumat leikkasin aluksi auki. Mekon etukappaleen kaavan asettelin paidan etupuolelle, siten että nappilista osuu keskelle. Näin välttyy napinläpien ompelemiselta, kun ne ovat paidassa jo valmiiksi. (Nappilistan voisi sijoittaa myös takakappaleelle, jos haluaa.) Mekon takakappaleen kaava tuli paidan selkäpuolelle.  Mekon sivusaumat ompelin kiinni ja kaula-aukon sekä käsien aukot huolittelin valkoisella kanttinauhalla (pehmeä nauha). Helmaan ompelin pitsinauhan ja nappilistaan valkoiset kukkakuvioiset napit.