Vapaa konekirjonta

Kiinnostuneille tiedoksi, että Lada toimi ainakin sunnuntaikahville ja takaisin maisemareittiä pitkin J

Mutta nyt se korjausliike ja äkkiä, ennen kuin tämä todella muuttuu huristinblogiksi!

Edellisviikolla vierailin kirjastossa tarkoituksena etsiä pari käsityölehteä kaavoineen. Jotenkin siinä kuitenkin kävi taas niin, että harhauduin matkalla käsityökirjojen pariin. Käytävä käsityölehtien luo on kerrassaan petollinen. Kuin kiusallaan siihen on laitettu käsityökirjoja koko matkalle. Voi tietysti olla, että kirjojen sijoittelu liittyy jotenkin siihen, että kädentaidot on kirjastossa keskitetty samaan kolkkaa.. No, mutta tarvitsemiani lehtiä ei ollut, mutta pari kirjaan jäi tassuun kiinni. Tiedä sitten niin niiden tarpeellisuudesta…

Toinen opuksista ”Kahvipussin uusi elämä” aiheuttaa nyt sen, että kotona pitää varmaan ryhtyä juomaan eri kahvia, ihan vaan että saa oikean värisiä raaka-aineita. Pikku mutka siinä kuitenkin piilee, sellainen pieni, mutta perustavanlaatuinen ongelma… Mä en edes juo kahvia! Tämä siis tarkoittaa, että JONKUN MUUN pitäisi vaihtaa kahvimerkkiä. :D Ehdotusta seurasi karusellimainen silmien pyörittäminen, joka voitaneen vapaasti suomennettuna tulkita ”Älä unta näe” pyöräytykseksi. Pitänee siis kartoittaa muut kahvinlitkijät ja kirppisten yllättävän hyvä kahvipussivalikoima.

Toinen opus ”Ompelukone laulaa. Uusi kivoja ideoita vapaaseen konekirjontaan” puolestaan saattaa aiheuttaa kiputiloja sormissa ja hyvässä lykyssä olen onnistunut tikkaamaan haavan kiinni ennen kuin lääkäri ehditään saamaan hätiin. Lääkärin tehtäväksi sitten jää tikkien irrottaminen keskeneräisestä projektista, joka sattuu jäämään tikkien ja sormen väliin. Nimittäin vapaan konekirjonnan idea on, että ompelukoneesta poistetaan paininjalka ja neula saa suhteellisen vapaasti pomppia kankaalla. Piston pituus ja suunta riippuu siitä miten kangasta liikutat. Gurut suosittelevat käyttämään ompelukehystä, jotta kankaan liikuttaminen olisi helpompaa ja turvallisempaa. No sellainen ompelukehys oli viime viikonloppuna paikassa nimeltä hukka, joten päätin kokeilla ilman. Niille jotka nyt pidättelevät hengitystään tietäen mun tapaturmatilaston tiedoksi, että kirjoitan tätä käyttäen kaikkia 10 sormea. Eli ei hätää. Kokeilun tuloksena syntyi neulavihko ja no myönnetään pari pistoa sormeen, mutta ne olivat lähinnä sellaisia reunahipaisuja… Oikeesti!

Käytin neulavihkon kanteen farkkukangasta vanhoista farkuista ja pinkki on kangaskaupan jämäpala vuodelta yks ja kaks. Vihkon sivut ovat huopaa ja rispaantumatonta villakangasta, jäämiä muista projekteita nekin. Lankarullan ja neulan kaava on edellä mainitusta kirjasta. Lisäksi tarvittiin liimakangasta, jossa liimapinta on molemmilla puolilla. Siten ommeltavat kuviot pysyvät paikoillaan ommeltaessa.

Ompeluvaiheet menivät seuraavasti

Silitin kuviot kiinni farkkukankaaseen.

1) ompelin kuviot kiinni farkkukankaaseen.

2) ompelin farkkukankaan ja taustakankaan kiinni toisiinsa oikeat puolet vastakkain.

3) leikkasin taitteelle kääntöaukon.

4) käänsin kankaat oikein päin ja tikkasin kääntöaukon kiinni.

5) tikkasin reunan ympäri oikealta puolelta.

6) leikkasin sivut ja ompelin ne kaikki yhtä aikaa taitteelta kiinni.

7) VALMIS

Vapaa konekirjonta sopii erityisesti niille, jotka yrittävät epätoivoisesti saada kaikki tikkaukset suoraan. Tässä oivaa siedätyshoitoaJ  Ilman paininjalkaa tikkiä on mahdoton saada suoraan. Sopii tämä niillekin, joille suora ja tasainen jälki on painajainen. …Samasta syystä.