Kolmas työviikko on jo ovella… Mihin loma hävisi?! Vaikka
työt rytmittävät nyt päiviä, kesä ainakaan ei ole kadonnut minnekään.
Lämpömittaria ei edes uskalla enää katsoa, kun lukemat kuitenkin aiheuttavat
heikotusta. Villalangat pysykööt kerissään vielä, kunnes ilmat viilenevät.
Ompelukonekin on saanut olla rauhassa, vaikka olisihan sen voinut jatkojohdon
avulla viritellä uloskin. Toisaalta eipä niitä varjopaikkoja sielläkään
liiemmälti ole ollut.
Ennen loputtomalta tuntuvan hellejakson alkamista ehdin
onneksi hieman näperrellä ikuisuusprojekteja valmiiksi, mm. mökiltä tuodut heinäseipäät ovat uudessa toimessaan olleet
nyt suunnilleen kuukaudenpäivät. Jätetään tässä kohtaan mainitsematta kuinka
kauan ne joutuivat odottelemaan uusia työtehtäviä J
Kahdesta heinäseipäästä ja harjanvarresta tuli tikkaat
makuuhuoneeseen. En ajatellut keikkua niillä kurkotellakseni vaatekaapin
ylähyllylle, mutta vaikkapa seuraavan päivän vaatteet niille voi ripustaa. Nyt kun vielä
muistaisi, että ne tikkaat tosiaan on olemassa
Reikien poraaminen puolia varten ei ollut homma helpoimmasta
päästä. Vanhat heinäseipäät olivat yllättävän kovaa puuta ja tietysti melko
paksut. Puolat tehtiin harjanvarresta. Puolat sahattiin erimittaisiksi ja maalattiin
mustalla maalilla kertaalleen, jolloin pinnasta ei tullut täysin peittävä. Kiedoin
juuttinarua puolan ja heinäseipään liitoskohtaan. Se ei ollut käytön kannalta
mitenkään välttämätöntä, mutta näytti paremmalta narun kanssa kuin ilman.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti