Hernaria purkkiin

Se olisi sitten toukokuun puoliväli ja ulkona sataa lunta. En nyt aio vinkua, että joo mä toivoin lunta, mutta siitä on jo muutama kuukausi! 😒

Äitienpäivänä ei sentään satanut mitään ylimääräistä. Onneksi, sillä meillä äitienpäivää vietettiin pihaolympialaisten merkeissä. Aamupalan jälkeen meidän perhe suuntasi kohti kisojen suorituspaikkoja. Kenttäkuuluttajana toiminut Peikkopoika komensi poppoon nurmikolle, jossa kisat aloitettiin heittolajeilla. Suorituksista sanottakoon sen verran, että sanomalehtikeihäässä ja pallonheitossa entinen pesäpalloilija meni omilla metriluvuillaan ja Peikkopoika ja äiti kirittivät toisiaan 😉 Pikkuvelikin suoriutui mainiosti pallonheitosta melko omintakeisella tyylillään 😄

Heittopaikalta siirryttiin alapihan ympärijuoksuun, jonka kaikki erät menivät Peikkopojan nimiin. Kenttäkuuluttajan komennossa hengästyneet juoksijat jatkoivat tasataitoilemaan, eli tasapainoilemaan. Kilpailijoiden tuli kulkea kaadetun puhelinpylvään päästä päähän.

Kisat huipentuivat tarkkuusheittokisaan. Raksapenkin päälle oli aseteltu maalattuja peltipurkkeja, joihin tuli osua pienillä hernepusseilla. Jokaisella heittäjällä oli käytössä kolme hernepussia. Lajista muodostui hitti, joka jaksoi naurattaa Pikkuveljeä ja jossa kisattiin kierroksia enemmän kuin muistettiin laskea. 

Hernepussit ovatkin tämän postauksen varsinainen aihe. Pienet tetran muotiset hernepussit ovat juuri passelin kokoisia ja muotoisia heittämiseen. Ne sopivat mainiosti niin isompaan kuin pienempäänkin käteen. Eikä niiden ompeleminenkaan ole hankalaa.

Ompelin meille 12 hernepussia jämäkankaista. Leikkasin kankaista 10cm X 20cm kokoisia paloja (3kpl kustakin kankaasta). Taitoin kangaskappaleet kahtia lyhyet sivut vastakkain ja ompelin kaksi reunaa kiinni, kolmannen jäädessä auki kääntämistä varten (neljäs reuna on muodostuu taitteesta). Pussinsuu ommellaan kiinni, siten että ommeltu sivusauma osuu kohdakain taitetun sivun kanssa. Näin pussista tulee tetran muotoinen.  Täyttämisessä kannattaa olla tarkkana, että pussia ei tule täyttäneeksi liian täyteen, jolloin ompelusta muodostuu tuskien taival ulos pyrkivien herneiden tai jumiin jääneen pussin ansiosta. Peikkopoika keksi, että pussit voisi punnita, jotta ne olisivat samankokoisia. Punnitusoperaation myötä hernepussit painavat nyt suunnilleen 78g 😅

Tuossa ne nyt komeilevat valmiina seuraavaan kisaan. 

Peikkopoikaa lainatakseni ”Ei muuta kuin hernaria purkkiin!” 😂